Suositut tekstit

lauantai 4. toukokuuta 2013

Kaunistautumista urakkahommina

No nyt on melko perinaisellinen (pirunaisellinen?) olo.

Työviikkoni ohessa olen onnistunut viettämään muutamankin ihanaisen iltapäivän kaupungilla. Eilen tapasin ystävää, kiitos M, kävimme syömässä ja shoppailemassa. Löysin viimeinkin etsimäni laadukkaat kesä/kevätjuhlakengät. Aleksi 13:n mallikappalemyynti suosi, ja Gaborin puupohjaiset remmisandaalit tarttuivat mukaan hyvään hintaan.


Tuntui hyvältä kierrellä kaupungilla kun aurinko paistoi ja kevät näyttäytyy vihdoinkin koko kauneudessaan. Jos pientä viilausta vielä kärsii toivoa, niin saisiko vielä koivut hiirenkorville?

Tämän päivän aurinkoinen ilma lämmitti jälleen mieltä, mutta mukaan mahtui kokemus, jonka etukäteen ajattelin lisäävän naisellisuuttani tai ainakin auttavan ..krhm, naiseuteni käsittelyssä. Ostin jo kuukausia aiemmin siskoni kanssa GroupOnin diilin - sokerointi (brasilialainen ja kainalot) vain 35 €! Diili oli edullinen, enkä ole koskaan käynyt sokeroinnissa, vaikka olen siitä pitkään haaveillut, alituisesta sheivaamisesta päästäkseni.
Tänään marssin toimenpiteeseen. Putiikki sijaitsee Kalliossa ja heti sisään astuessani ajattelin, että olen tehnyt isohkon virheen. Liike oli vanha kampaamotila, sottainen, pölyinen, eikä myynnissä ollut ammattilaistuotteiden armeijaa, kuten useimmissa oikeissa kosmetologiliikkeissä. "Kosmetologi" oli vahvasti tatuoitu (korvanlehdetkin), hieman epäsiistin oloinen nuori nainen, ja minut ohjattiin peremmälle toimenpidehuoneeseen. Osasin odottaa kipua ja nipistelyä, mutta jo sokerimassan levittäminen iholle sattui enemmän kuin kuvittelin. Repäisyvaihe sattui hirvittävästi. Vertailun vuoksi, minua on tatuoitu kahdesti, eikä tatuoinnin värityskään tuottanut näin järkyttävää kipua. Kymmenen minuutin retuuttamisen jälkeen kasvoiltani VALUI tuskanhiki, eikä kokonaisesta brasilialaisesta voinut haaveillakaan. Kainalot sokeroitiin ja bikinirajat siistittiin, mutta loput hoidan vanhalla konstilla. Jälkeenpäin ajatellen olen melko varma, ettei tuo "kosmetologi" piitannut vähääkään karvankasvusuunnista tai oikeaoppisesta sokeroinnista. Voi olla, että rohkaistun joskus kokeilemaan toimenpidettä uudestaan, mutta tulen kiinnittämään erityistä huomiota paikan ja kosmetologin valintaan, enkä toiste pihtaile rahasta - maksoin vain 35 €, mutta palvelu oli sen mukaista. Huomasin myös kotiin päästyäni, että työn jälki kainaloissani on varsin epäsiisti (intiimialuettani en ole näin läheisesti vielä tarkastellut). Iho on kärsinyt ja siitä on tihkunut verta, ja yksittäisiä, katkenneita karvoja pilkottaa sieltä täältä.
Jatkossa muistisäännöksi kelvannee seuraava: Aina, kun joku työskentelee jalkovälissäsi, tuo henkilö on syytä valita huolellisesti.

Viikko aikaa, mutta nyt on jo hyvä aika tehdä jalkahoito ja pedikyyri. On aika valita kynsilakka, joka saa pilkistää Gaboreistani ensi viikonlopun hääjuhlissa. Ja pitäisihän sen lakan sopia värikkääseen mekkooni... Olisiko näistä mihinkään?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti